Omistusasunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä sekä lisäsuoritusvelvollisuus

Jos velallinen on säilyttänyt velkajärjestelyssä omistusasuntonsa, on lisäsuoritusten kohdentaminen velkojille monimutkaisempi kysymys. Nykyisin kertaluonteiset varojen lisäykset koituvat ensi vaiheessa tavallisten velkojen hyväksi, mikä seuraa siitä, että vakuusvelkojien osalta ohjelma perustuu pelkästään velallisen tuloihin. Kun tavallisten velkojen maksuohjelma päättyy, kertaluonteisetkin suoritukset tulevat vakuusvelkojan hyväksi. Velallisen tulojen kasvuun perustuvat lisäsuoritukset voivat hyödyttää vakuusvelkojaa aikaisemminkin. Jos velallisella on vain vakuusvelkaa, lisäsuoritukset voivat johtaa maksuaikataulun lyhenemiseen tai vakuusvelan ehtojen uudelleen järjestelemiseen. Enimmillään muutokset voivat johtaa alkuperäisten maksuehtojen palautumiseen, mutta eivät muuta maksettavan pääoman määrää, joka määräytyy sen mukaan, mikä asunnon arvo oli velkajärjestelyn alkaessa.

Jos velallisella on vakuusvelan lisäksi tai pelkästään tavallista velkaa, kertaluonteisten suoritusten ohella lisääntyneet tulot käytetään yksinomaan tavallisten velkojen maksamiseen maksuohjelman ensimmäisten viiden vuoden aikana. Tämä seuraa siitä, että tulojen kasvu olisi kasvattanut tavallisten velkojen vähimmäiskertymää, jos se olisi ollut jo maksuohjelmaa laadittaessa tiedossa. Viiden vuoden kuluttua lisääntyneet tulot voidaan jakaa tavallisten ja vakuusvelkojien kesken samassa suhteessa kuin velallisen maksuvara jaetaan velkojien kesken maksuohjelman mukaan. Vähimmäiskertymä, joka lasketaan vain viiden vuoden ajanjakson perusteella, ei kuitenkaan enää kasva. Käytännössä se voi tulla lisäsuoritusten ansiosta maksetuksi vahvistettua maksuohjelmaa lyhyemmässä ajassa.

Kun tavallisten velkojen maksuohjelma päättyy, lisäsuoritukset lasketaan edellä mainituin tavoin vakuusvelkojan hyväksi. Velkojan kanssa voidaan luonnollisesti aina sopia siitä, onko velallisella ja missä määrin velvollisuutta maksaa velkojaan lisää. Jos asiasta ei sovita, määräykset maksuohjelmaan kirjataan edellä selostettuja periaatteita noudattaen.

Lisäsuoritusvelvollisuuden sisältö

Velallisen velvollisuus maksaa velkojilleen lisää maksukykynsä parantuessa on ollut yksi maksuohjelman muutosperuste velkajärjestelylaissa alusta lähtien. Tarkoituksena on koko ajan kuitenkin ollut, että vain ennakoimaton ja olennainen olosuhteinen muutos aiheuttaisi muutosperusteen eli lisäsuoritusvelvollisuuden. Tätä periaatteetta korostettiin entisestään 1.2.1997 voimaanastuneessa lakimuutoksessa, koska lainsäätäjän näkökulmasta tuomioistuimiin tuli liikaa muutoshakemuksia, joten muutoskynnystä haluttiin nostaa ja tehdä lisäsuoritusvelvollisuudesta mahdollisimman yksiselitteinen.

Alun perin lisäsuoritusvelvollisuutta koskeva pykälä oli muodossa ”velallisen muutos”, maksukyvyssä joten kaikki on tosiasialliset ohjelman vahvistamisen maksukykyyn jälkeen vaikuttaneet tapahtunut muutokset olennainen tuloissa, menoissa, elatusvelvollisuudessa ja muissa olosuhteissa huomioitiin. Myös lakimuutosta valmisteltaessa hallituksen esityksessä periaate ehdotettiin säilytettäväksi ennallaan, mutta lakivaliokunta yksiselitteisyyden ja lisätyön välttämiseksi muutti ehdotusta siten, että tulojen lisäksi vain asumisolosuhteista johtuva asumismenojen muutos huomioitaisiin: ”Velallisen maksukyvyn muuttumista voidaan sen vuoksi, pitää että olennaisena velallisen tulot vain, jos; kasvaneet velallisen tai välttämättömät maksukyky on menot parantunut velallisen asumisoloissa ja -kustannuksissa tapahtuneen muutoksen vuoksi alentuneet kalenterivuoden aikana vähintään asetuksella säädettävän markkamäärän”.

Maksuohjelman muutosperuste eli lisäsuoritusvelvollisuuteen johtava maksukyvyn parantuminen on erotettu maksuvaran laskemisesta. Vaikka velallisen todellinen maksuvara ei maksuohjelman aikana nousisi, hän voi joutua maksamaan velkojaan lisää, koska esimerkiksi seuraavia todellisia välttämättömien menojen nousua ei suoraan vähennetä tulojen lisääntymisestä maksukyvyn parantumista tarkasteltaessa:

•elatusvelvollisuuden nousua lapsiin tai .aviopuolisoon nähden, mikä voi johtua esimerkiksi perhekoon kasvamisesta, elatusmaksun nousemisesta tai puolison tulojen alentumisesta
•henkilökohtaisten menojen, kuten terveydenhuoltomenojen, nousua
•asumiskustannusten nousua, jos asumisolosuhteet eivät ole muuttuneet
•ennakoimattomia kertaluonteisia kustannuksia, kuten silmälasihankintoja, kodinkoneiden uusimista, asunnon korjauskustannuksia
•puolisoiden eroamisesta johtuvaa elinkustannusnormin kasvamista.

Lisääntyneet menot voivat pienentää lisäsuoritusvelvollisuutta vain, jos maksukyvyn heikentymisen muutosperuste täyttyy, mitä tarkastellaan jäljempänä. Joissakin tapauksissa kaavamainen lisäsuoritussäädös voi hyödyttää myös veIallista, kun hänen maksukykynsä todellisuudessa parantuu, mutta ei muutosperusteen tarkoittamalla tavalla. Tällaisia lisäsuoritusvelvollisuuteen johtamattomia tilanteita ovat esimerkiksi: elatusvelvollisuuden alentuminen, kun esimerkiksi puolison tulot nousevat, lapsi kykenee osittain tai kokonaan vastaamaan elatuksestaan, elatusapumaksut päättyvät henkilökohtaisten menojen, kuten terveydenhuoltomenojen tai työ- matkakustannusten, alentuminen asumismenot alentuvat, mutta asumisolosuhteet eivät muutu, yksinäisen henkilön elinkustannusnormi pienenee avio- tai avoliiton myötä.

Selvittäjän määrääminen

Tuomioistuin voi velkajärjestelyssä määrätä selvittäjän, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tarve selvittäjän määräämiselle on etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa velkoja on lukumääräisesti paljon tai velkoihin sisältyy sekä vakuusvelkaa että tavallista velkaa. Käytännössä kuitenkin selvittäjä määrätään lähes kaikkiin velkajärjestelyihin, vaikka velkoja olisikin vain muutama. Selvittäjän määräämiseen voi olla syytä myös, jos velallinen parhaillaan harjoittaa elinkeinotoimintaa tai jos velallisen taloudellinen tilanne on muusta syystä tavallista mutkikkaampi.

Selvittäjä voidaan määrätä velallisen, velkojan tai tuomioistuimen aloitteesta. Selvittäjän on oltava täysivaltainen ja rehelliseksi tunnettu henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä kyky, taito ja kokemus. Ketään ei voida määrätä selvittäjäksi ilman suostumustaan.

Selvittäjän tehtävät ja oikeudet

Jos selvittäjä määrätään samalla, kun päätetään velkajärjestelyn aloittamisesta, selvittäjän tehtäväksi voidaan antaa, ja yleensä säännönmukaisesti annetaan, aloittamispäätöksen ja velallisen hakemuksen toimittaminen velkojille.

Selvittäjän tärkein tehtävä on laatia ehdotus maksuohjelmaksi. Tähän kuluu yleensä aikaa 2-6 kuukautta siitä, kun käräjäoikeus on tehnyt päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta. Joissakin tapauksissa asia voi venyä tätäkin pidemmäksi.

Velkajarjestelyyn.fi lakimiehet laativat velkajärjestelyhakemuksen lisäksi maksuohjelmaehdotuksen, jolloin selvittäjän määräämiselle ei ole tarvetta. Tämä säästää prosessin pituudessa vähintään kaksi kuukautta ja yleensä 3-4 kuukautta. Meidän kauttamme haettu velkajärjestely on myös muilta osin nopeampi, koska käräjäoikeus lähettää velkajärjestelyn lausumakierrokselle velkojille, joilla on oikeus vastustaa velkajärjestelyhakemusta. Tämän jälkeen tehdään (mahdollinen) velkajärjestelyn aloituspäätös ja määrätään selvittäjä. Meidän kauttamme hoidettu prosessi nopeutuu muiden seikkojen lisäksi siinä, että meidän laatimamme maksuohjelma lähetetään lausuttavaksi samalla kuin velkajärjestelyhakemus. Tavallisesti käräjäoikeus tekee lopulta sekä aloituspäätöksen että vahvistaa maksuohjelman yhdellä päätöksellä. 

Velkajärjestelystä

Velkajärjestely voidaan myöntää yksityishenkilölle eli luonnolliselle henkilölle, jolla on kotipaikka Suomessa (VJL 2.1§). Kotipaikalla tarkoitetaan sitä, että henkilö asuu Suomessa ja hänellä on täällä varsinainen, asuntonsa ja kotinsa. Velallisen kansalaisuudella ei ole merkitystä, joten velkajärjestely voidaan myöntää myös Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle. Mikäli ulkomaalainen oleskelee Suomessa, jonkin aikaa, ei se riitä tekemään Suomesta hänen kotipaikkaansa. Mikäli velallinen työskentelee osan vuodesta ulkomailla ei se tarkoita, että hänen kotipaikkansa ei olisi Suomessa.

Velkajärjestelyn myöntämisen kannalta ei hakijan iällä ole väliä eli niin alaikäinen kuin eläkkeellä oleva voi saada velkajärjestelyn. Iällä on kuitenkin merkitys esimerkiksi sen suhteen, että alaikäisellä voi olla vielä mahdollisuudet tienata elämässä, jonka perusteella hänelle ei voida myöntää velkajärjestelyä. Kuitenkaan ikä ei itsessään ole merkitsevä tekijä vaan muut seikat, jotka saattavat johtua iästä. Alaikäisen velkajärjestelyn hylkäys perustuu lähinnä velkajärjestelylain 9a pykälään, jossa säädetään väliaikaisesta esteestä. Mikäli väliaikaisen esteen takia velallisella ei ole maksuvaraa tai se on vähäinen, mutta oletettavasti väliaikainen este poistuu tulevaisuudessa ja sen poistuminen parantaa hänen maksuvaraansa, ei velkajärjestelyä voida myöntää. Alaikäisen oletetaan työllistyvän ja pystyvän sitä kautta maksamaan velkojaan pois myöhemmin. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton päätelmä ja alaikäinenkin voi saada velkajärjestelyn siinä missä muunkin ikäiset velalliset.

Velkajärjestely voidaan myöntää myös holhottavalle. Henkilöllä, joka on julistettu holhottavaksi eli on vajaavaltainen, on lakimääräinen edustaja, joka voi hakea vajaavaltaiselle velkajärjestelyä. Velkajärjestelyllä pyritään korjaamaan henkilön yksityistalouden taloudellinen tila, joten tietyissä tilanteissa velkajärjestelyä voidaan hakea myös velallisen puolisolle, joka ei välttämättä täytä edellytyksiä. 

Pääseekö velkajärjestelyyn ilman tuloja

Meiltä kysytään, että onko mahdollista päästä velkajärjestelyyn, vaikka ei ole tuloja tai ne ovat kovin pienet. Velkajärjestelyssä ei ole merkitystä, sillä onko hakijalla tuloja vähän, paljon tai ei lainkaan. Velkajärjestelyn myöntämisen edellytyksenä ei siis ole se, että velkoja pystyy maksamaan.

Mikäli hakijalla ei ole tuloja tai ne ovat pienet (esim. vain työttömyyskorvaus) pääsee hän ihan samoin velkajärjestelyyn kuin sellainen henkilö, joka tienaa 5.000 euroa kuukaudessa, mikäli velkajärjestelyn edellytykset täyttyvät. Itseasiassa monissa tapauksissa hyvin tienaavilla on vaikeampi saada velkajärjestely, sillä he eivät välttämättä ole lain edellyttämällä tavalla ylivelkaantuneita. Toki mikäli velkojen määrä on huomattava ja korot suuret, täyttyy tämä edellytys.

Mikäli hakija ei pienien tulojen takia kykene maksamaan velkojaan, saa hän niin sanotun nollamaksuohjelman, joka tarkoittaa sitä, että velkojat eivät saa senttiäkään ja hakija vapautuu kaikesta velkojen maksuvelvollisuudesta. Tälloin velkajärjestely kestää pääsääntöisesti viisi (5) vuotta. 

Velkajärjestelyn hylkääminen

Velkajärjestelyhakemus voidaan hylätä, jos asian käsittelyn aikana käy ilmi, että velkajärjestelyyn ei ole edellytyksiä tai sille on este. Hylkäävästä päätöksestä voi velallinen valittaa.

Velkajärjestelyn aloittamisen oikeusvaikutukset lakkaavat pääsäännön mukaan silloin, kun hakemus hylätään. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä määrätä, että oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai asiassa määrätään toisin.

Oikeusvaikutusten lakkaamisen seurauksena voi olla esimerkiksi velallisen asunnon realisointi sinä aikana, kun asia on vireillä hovioikeudessa (jollei hovioikeus määrää väliaikaista täytäntöönpanokieltoa).

Jos hovioikeus katsoo, että velkajärjestely olisi tullut myöntää, velalliselle tulee vahvistaa maksuohjelma. Jollei asiassa jo laadittua maksuohjelmaa jostakin syystä (esim. ohjelman riitaisuus) voitaisi vahvistaa, asia voidaan palauttaa alioikeuteen käsiteltäväksi.

Lähde: Pauline Koskelo – yksityishenkilön velkajärjestely.

Asun ulkomailla – Voinko saada velkajärjestelyn Suomesta?

Otsikon kysymys on sellainen, jota meiltä kysytään aina tasaisin väliajoin. Vuonna 2017 velkajärjestelylakiin tuli pykälä, joka sääntelee kansainvälisestä toimivallasta. Lain pykälän mukaan Velkajärjestely voidaan myöntää henkilölle, jonka pääintressien keskus on Suomessa. Pääintressien keskuksen määräytymisestä säädetään maksukyvyttömyysmenettelyistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Yksityishenkilön velkajärjestely voidaan myöntää sellaiselle henkilölle, jonka pääintressien keskus on Suomessa. Pääintressien keskus on paikka, jossa velallinen hallinnoi säännöllisesti intressejään ja joka on kolmansien osapuolten, eli tässä tapauksessa esimerkiksi velkojien todettavissa. Kun on kyse velkajärjestelyä hakevasta eli yksityishenkilöistä, pääintressien keskuksen oletetaan olevan henkilön vakinainen asuinpaikka.
Huomionarvoista on, vaikka velallinen työskentelisi osan vuodesta ulkomailla, mutta hänen kotinsa olisi Suomessa, ei ulkomailla työskentely toimi esteenä velkajärjestelyn myöntämiselle.

Jokainen tapaus on aina omanlaisensa ja arviointi edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Peliongelma syynä monen velkaantumiseen

Iltasanomat uutisoi 19.8.2019 artikkelin Marian peliongelmasta ja siitä aiheutuvasta 120.000 euron velkaantumisesta. Uhkapelaamisesta johtuva velkaantuminen on yleistyvä syy velkaongelmiin. Tavanomaista on, että käsistä karannutta velkaongelmaa yritetään paikata uhkapelaamisella. Uhkapelaaminen tapahtuu usein netissä, mutta myös peliautomaateilla ja Casinoilla yritetään saada suuria voittoja, joilla velkaongelma saataisiin selätettyä. Hyvin yleistä on, että velkaa kertyy hyvin paljon lisää eikä toivottua jättipottia tule. Velkajärjestelyn hakeminen pelaamisesta aiheutuneille veloille on mahdollista, mutta yleensä edellytetään, että peliongelma on saatu ensin hallintaan. Suomessa on paljon hyviä yhdityksiä ja palveluita, jotka auttavat peliongelmasta eroon pääsemiseksi ja sen hallitsemiseksi.

Lue Marian tarina:

”37-vuotias Maria pelasi salaa peliautomaatteja pakonomaisesti koko aikuisikänsä kunnes seinä tuli vastaan kaksi vuotta sitten.
37-vuotiaan Marian elämä näytti aina olevan kunnossa. Jo ennen täysi-ikäisyyttään työelämään siirtynyt nainen kävi vuosien ajan työssään kaupassa kuin kuka tahansa pikkukaupungin asukkaista.

– Päällisin puolin olen aina elänyt hyvin normaalia ja säntillistä elämää ja ollut tunnollinen. Ulospäin on aina näyttänyt siltä että kaikki on loistavasti.

Koko aikuisuuden ajan elämää on kuitenkin varjostanut sama synkkä salaisuus, joka koskettaa noin 130 000 muuta suomalaista: peliriippuvuus. Maria kertoo ongelmapelaamisensa alkaneen pian hänen täytettyään 18 vuotta.

Viehätys pelaamiseen syntyi kuitenkin jo yläasteiässä 13–14-vuotiaana.

– Paikallisella urheiluhallilla oli peliautomaatteja, eikä valvonta ollut sinä aikana kovin tiukkaa. Se oli sellainen ajanviete kavereiden kanssa, jännittävää ja hauskaa, Maria kuvailee.

Ongelmat alkoivat kun Maria pääsi töihin ja rahaa oli enemmän käytössä. Pelaaminen alkoi olla pakonomaista, eikä sitä harrastettu enää kavereiden kanssa vaan yksin.

– Itselläni on masennustaustaa, ja pelaamisesta on aina saanut hyvänolontunnetta ja tunnetta onnistumisesta. Kun voittaa, niin tulee tunne että osaa jotain, että on taitava, hän kuvailee.

– Jos oli paha mieli, pelaaminen auttoi. Jos oli hyvä mieli, niin se vain lisääntyi pelaamalla. Varsinkin viimeisinä vuosina sen pelikoneen alkoi nähdä hyvänä kaverina, jonka seurasta tuli hyvä ja turvallinen olo.

Pelikoneita ei ollut vaikeaa löytää, sillä niitä oli jo silloin joka puolella kaupoissa ja kioskeissa. Silloinen Raha-automaattiyhdistys myös mainosti pelejään voimakkaasti korostaen pelivarojen laittamista hyvään tarkoitukseen.

– Se kuva, joka Suomessa annetaan pelaamisesta, on ollut hyvin iloinen ja positiivinen. Minulla oli vuosia sellainen ajatus, että pelaamiseni menee hyvään tarkoitukseen, ja selitin sillä pelaamista itselleni.

Peliongelmasta kärsivälle todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin iloista, vaikka pelaaja kuvitteleekin saavansa toiminnastaan mielihyvää. Mariaa viehättivät alusta hedelmäpelit ja muut linjapelit ja niiden iloinen ääni- ja värimaailma.

– Todellisuudessa se mielihyvän tunne oli näennäistä, eikä pelaamisesta saanut kuin huonoa oloa. Pelurin mielessä kaikki kääntyy jotenkin ylösalaisin.

Suurimmat ongelmat alkoivat Marian ollessa noin 25-vuotias. Laskuja alkoi jäädä maksamatta. Kuvioon astuivat pikavipit ja kulutusluotot.

Pelaamisesta oli tullut päivää rytmittävä rutiini.

– Työpaikan vieressä sijaitseva huoltoasema aukesi aamukuudelta ja olin silloin jo ovella odottamassa, että pääsen pelaamaan aamupelaamiseni. Kävin ostamassa jotain käteisellä, jotta voin pelata saamani vaihtorahat. Pelaaminen oli aina hyvin suunnitelmallista vaikka sitä ei aina itse tiedostanut.

Vaihtorahojen pelaamisen jälkeen koneeseen laitettiin lisää rahaa. Homma räjähti käsiin siinä vaiheessa kun pelikoneisiin tuli mahdollisuus pelata pankkikortilla.

– Silloin yhdellä pelikerralla saattoi ihan hyvin mennä parisataa euroa. Pelaaminen on tehty niin helpoksi, kun sitä rahaa ei näe lainkaan.

Pelaamaan piti päästä myös töiden jälkeen ja joskus illallakin.

– Kaikkiaan saatoin pelata päivässä 2-4 tuntia. Jos en olisi ollut töissä, olisin helposti pystynyt näkemään itseni pelaamassa 7-8 tuntia päivässä.

Maria onnistui pitämään muutaman vuoden tauon pelaamisestaan, mutta pian hän oli taas vanhan harrastuksensa parissa. Pelikoneiden lisäksi hän pelasi ”kaikkea mahdollista”: Lottoa, Kenoa, jopa Pitkävetoa, vaikka ei ymmärtänyt pelikohteista mitään.

Häpeän vuoksi pelaaminen siirtyi kauppojen auloista erillisiin pelisaleihin, joissa kukaan ei katsonut pahasti. Lopulta Maria ei aina kyennyt aina poistumaan koneen äärestä ja alkoi myöhästellä töistä.

Pari vuotta sitten Maria keksi verkon nettikasinot, jolloin jälkeen seinä tuli nopeasti vastaan. Parissa viikossa hän hävisi kymmeniätuhansia euroja, jonka jälkeen hän päätti hakea itselleen apua.

Maria hakeutui ensin kunnan mielenterveyspalveluihin, joissa hoidetaan riippuvuuksia. Hän vietti kahden kuukauden hoitojakson päihdekuntoutuslaitoksessa, joka katkaisin pelaamisen kierteen ja aloitti toipumisen.

Samalla hän löysi Sosped-säätiön Pelirajat’on-vertaistukiryhmät. Nyt kaksi vuotta pelaamatta ollut Maria auttaa itse samassa tilanteessa olevia ja on saanut paljon lisää tietoa peliriippuvuuden synnystä. Hän uskoo pystyvänsä elämään pysyvästi ilman pelaamista.

Ulosotossa Marialla on tällä hetkellä noin 120 000 euroa. Hän arvioi että noin puolet summasta upposi pelikoneisiin.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon pelikoneiden aiheuttamista peliongelmista. Maria huomauttaa, että käytännössä kaikilla suomalaisilla suhde pelaamiseen syntyy nimenomaan pelikoneiden kautta.

Veikkauksesta ja koko pelimaailmasta Marialla ei ole hyvää sanottavaa.

– Joskus tunnen jopa vihaa siitä mihin se on minut vienyt elämässäni. On hienoa, että pelaamisen ongelmat ja Veikkauksen toiminta ovat viime aikoina nousseet esiin kriittisessä valossa.

Vireillä on myös kansalaisaloite pelikoneiden poistamiseksi kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta ja ravintoloista. Maria ei usko että pelikoneita voidaan kieltää kokonaan, mutta toivoo niiden siirtämistä erillisiin pelisaleihin.

– Ei niiden tarvitse olla kaupoissa. Kun lapset oppivat elämään niiden pelikoneiden kanssa, niin meillä on täällä puhkeamassa aika iso ongelma, joka tulee räjähtämään käsiin jos mitään ei tehdä.

Pelien mainontaan pitäisi hänen mielestään suhtautua samalla tavoin kuin riippuvuutta aiheuttavien tupakan ja alkoholin kohdalla.

– Veikkauksen ei tarvitse mainostaa televisiossa tai radiossa, jokainen tietää sen muutenkin.”

Lähde: Iltasanomat 19.8.2019

Kiireellinen velkajärjestelyhakemus – asunto lähtee alta

Aviopari Kaisa ja Timo ottivat meihin yhteyttä kiireisellä aikataululla, sillä heidän asuntoan oltiin ulosmittamaassa ulosottomiehen toimesta. Seuraavalle viikolle oltiin jo ehdotettu, että kiinteistönvälittäjä tulee katsomaan asuntoa ja ottamaan myyntikuvat. Viime hetkillä Kaisa ja Timo ottivat yhteyttä ja täyttivät velkajärjestelyhakemuslomakkeen. Arvioimme heidän mahdollisuudet sekä velkajärjestelylle että asunnonsäilyttämisohjelmalle eli sellaiselle missä heidän omakotitalonsa säilyy velkajärjestelyssä eikä sitä määrätä myytäväksi. Arviointi osoitti, että heillä on hyvät mahdollisuudet sekä saada velkajärjestely että säilyttää oma talo velkajärjestelyssä.

Me otimme tehtävän hoitaaksemme ja haimme heille ensin oikeusapua, mutta hakijoiden suuret tulot estivät oikeusavun saamisen. He kuitenkin saivat ns. sponsoritukea sukulaisiltaan, jotka maksoivat palkkiomme. Teimme kiireellisesti velkajärjestelyhakemuksen, maksuohjelman sekä asunnon säilyttämislaskelmat. Myös velkajärjestelyn edellytykset dokumentin täytimme kiiretyönä viikonloppuna.

Lopulta tärkein oli käsillä ja saimme em. dokumentit laadituksi ja hyväksytetyksi hakijoilla, jonka jälkeen pystyimme laittamaan velkajärjestelyasian vireille käräjäoikeuteen. Samalla haimme niin sanottua väliaikaista ulosmittauskieltoa, joka pysäytti heidän asuntonsa ulosmittaamisen.

Lopulta muutaman lausuntokierroksen jälkeen Kaisan ja Timon velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma vahvistettiin käräjäoikeuden päätöksellä.

Aikajana oli seuraava:
Yhteydenotto
22.2.2019
Saldopyyntö
2.3.2019
Saldopäivä
11.3.2019
Hakemukset asunnonsäilyttämisohjelmineen ja väliaikainen ulosmittauskielto käräjäoikeuteen
14.3.2019
Väliaikainen kielto ulosmittauksesta
20.3.2019
Päätös velkajärjestelyn aloittamisesta ja maksuohjelman vahvistamisesta
11.7.2019

Pääosa ajasta kuluu viranomaisten tehdessä päätöstä taikka velkojien saldopyyntöjen odottamisessa. Nämä ovat asioita, joihin me tai talous- ja velkaneuvonta ei voi vaikuttaa, vaan ne kuuluvat prosessiin. Mihin me voimme vaikuttaa on asian nopea aloittaminen, hakemusten nopea laadinta ja se, että teemme maksuohjelman valmiiksi samalla kertaa velkajärjestelyhakemuksen kanssa eikä näin ollen asiassa määrätä selvittäjää. Nämä seikat nopeuttavat koko prosessia 4-12 kuukautta.

Tässä oli erinomainen osoitus miksi kannattaa valita meidät. Mikäli hakijat olisivat menneet kunnan (nykyään valtion) talous- ja velkaneuvontaan eivät ole olisi päässyt edes alkutapaamiseen siinä ajassa, kun me saimme heille velkajärjestelyn alkamaan. 

Puolison merkitys velkajärjestelyssä

Lähtökohtaisesti velkajärjestelyasia koskettaa vain sitä henkilöä, joka haluaa hakea velkajärjestelyyn. Tosiasiassa kuitenkin puolison ja muun perheen merkitys on suuri, kun harkitaan velkajärjestelyyn hakeutumista. Ensivaiheessa puolison tulot ja lasten määrä vaikuttaa oikeusavun saamiseen, sillä oikeusapuhakemuksessa ilmoitetaan puolison tulot ja alaikäisten lasten määrä sekä mahdolliset elatusapusaamiset tai -maksut.

Velkajärjestelyssä tärkeässä roolissa on hakijan maksuvara, joka määrittää sen summan, minkä hakija maksaa velkojille per kuukausi. Tämä vaihtelee sen mukaan, mikä on hakijan tulotaso sekä menojen määrä. Myös puolison tulot ja menot huomioidaan maksuvaraa määriteltäessä. Riippuen siitä, onko kyseessä avopuoliso vai aviopuoliso, jakautuu hakijan maksettava määrä eri tavalla.

On mahdollista hakea velkajärjestelyä yhdessä puolison kanssa ja monesti tämä on tarkoituksenmukaista, sillä etenkin, kun kyseessä on aviopuolisot, ei ole perusteltua ajatella, että vain toisen puolison ollessa velkajärjestelyssä, elatustaakka ei siirtyisi ei-velkajärjestelyssä olevan puolison harteille. Usein on järkevää hakea velkajärjestelyä molemmille puolisoille, sillä koko perheen talouden tasapainottaminen on erityisen tärkeää, jotta velkajärjestelyn rehabilitaatiotarkoitus toteutuu lain tarkoittamalla tavalla. Tällöin puolisot ovat ns. yhteishakijoita, vaikkakin käräjäoikeus tekee päätökset molemmille puolisoille erikseen. Tietyissä tilanteissa toisella puolisolla ei välttämättä riitä edellytykset velkajärjestelyyn, mutta kun toisella puolisolla edellytykset täyttyvät, on tarkoituksenmukaista myöntää molemmille velkajärjestely, jotta perhe saa taloutensa tasapainoon.

Poikkeuksellisesti voidaan velkajärjestelyä hakea vain toiselle puolisolle, vaikka molemmilla olisi edellytykset. Tämä saattaa olla oikea tapa esimerkiksi silloin, kun puolisot asuvat eri osoitteissa ja on epävarmaa, jatkuuko heidän suhteensa.

Velkajärjestelylomake, miksi se pitää täyttää?

Sivuiltamme löytyy velkajärjestelylomake https://velkajarjestelyyn.fi/velkajaumlrjestelylomake.html , jonka täyttäminen on edellytys, jotta voimme harkita, olisiko velkajärjestely oikea vaihtoehto juuri sinulle.
Vastaamalla kysymyksiin mahdollisimman tarkasti pystymme nopeasti arvioimaan tapauskohtaisesti mikä on mahdollisuutesi velkajärjestelyn saamiselle. Me emme yritä hakea velkajärjestelyä sellaisille henkilöille, joilla selvästi ei ole mahdollisuuksia sitä saada.

Suosittelemme aina täyttämään lomakkeen, koska osassa tapauksia tilanne voi olla sellainen, että hakeminen tulee ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa, josta annamme täyttäjälle tiedon.

Tähän liittyy myös se, miksi sivuillamme ei ole puhelinnumeroa. Edellytysten arviointia on lähes mahdotonta tehdä kunnolla puhelimessa, koska asiassa tulee arvioitavaksi lukuisia eri asioita.

Mikäli sinua askarruttaa, että voisitko juuri sinä päästä velkajärjestelyyn ja eroon veloista, täytä velkajärjestelylomake ja me arvioimme tilanteesi!